Avainsana-arkisto: työpaja

Kriittinen datalukutaito ja tekoälyn käyttö puhuttivat OA-hankkeen väliseminaarissa

OA-, Digiosaava- ja KARKKI-hankkeiden yhteinen väliseminaari 19.4.2023 sisälsi tulevaisuuteen katsovia puheenvuoroja, kiinnostavia keskusteluja ja osallistavaa työskentelyä. Nimekkäät puhujat, futuristi Elina Hiltunen ja digitalisaation asiantuntija Teemu Arina, esittelivät mielenkiintoisia esimerkkejä teknologian vaikutuksista koulutuksen lähitulevaisuuteen. Paneelikeskustelut herättivät kysymyksiä mm. tekoälyn etiikasta, ja iltapäivän työpajoissa osallistujat pääsivät luomaan ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuudenkuvaa.

Väliseminaari järjestettiin hybridinä Aulangolla ja verkossa

Ammatillisen koulutuksen digivisiota pohdittiin ITK-päivien yhteydessä kolmen hankkeen yhteisessä työpajassa, Oppimisanalytiikka ja dataosaaminen ammatillisessa koulutuksessa. Järjestävien hankkeiden lisäksi paikalla oli myös yhteistyöhanke Tieto-osaavan edustajia.

Hämeenlinnan hotelli Scandic Aulangon tilat tarjosivat hyvät puitteet suurelle yleisölle, joka koostui koulutusten järjestäjistä, oppimis- ja opetusteknologiayrityksien edustajista sekä koulutuksen asiantuntijoista ja hanketyöntekijöistä.

Lähitilaisuuden paikat varattiin loppuun useampi viikko ennen ilmoittautumisen päättymistä, ja 120 henkilön konferenssisali olikin ääriään myöten täynnä. Lisäksi lähes 150 osallistujaa hyödynsi mahdollisuutta osallistua tilaisuuteen verkon välityksellä.

Elina Hiltunen johdatteli ennakoinnin maailmaan

Päivän avasi futuristi Elina Hiltunen tarjoamalla kolme avainta tulevaisuuteen. Näitä ovat ennakointi, innovointi ja kommunikointi. Vaikka kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, tulevaisuusajattelulla voidaan ennakoida pidemmän aikajakson tarpeita.

Megatrendien tunnistamisen lisäksi on tärkeää tunnistaa myös heikkoja signaaleja. Ne voivat olla ilmiselviä, mutta huomiotta jätettyjä mahdollisuuksia tai uhkia. Hiltusen sanoin, ennakointi ei tuo vastauksia tulevaisuudesta vaan kysymyksiä – kysymykset auttavat meitä varautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin.

Futuristi Elina Hiltunen (kuva: TTS & Digiosaava)

Paneelikeskustelun väittämät jakoivat näkemyksiä

Ennakoinnista siirryttiin seuraamaan paneelikeskustelua ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Panelistit ja osallistujat ottivat kantaa fasilitoija Pasi Silanderin nostamiin kysymyksiin, kuten ajatteleeko tietokone, ja miten datan, tekoälyn ja oppimisanalytiikan käyttö muuttaa oppimista?

Paneelikeskustelussa pohdittiin, että jokaisen tulisi myös henkilökohtaisesti pohtia omaa suhdettaan teknologiaan, ja sen tuomiin hyötyihin ja uhkiin. Tekoälyn tulkitsemiseen tarvitaan myös jatkossa ihmistä. Kriittinen datanlukutaito sekä kyky käyttää tekoälyä ja oppimisanalytiikkaa nousevatkin tärkeiksi tulevaisuudentaidoiksi.

Iltapäivällä luotiin herätteitä ammatillisen koulutuksen digivisioon

Aamupäivän puheenvuoron ja paneelikeskustelun jälkeen lähi- ja etäosallistujien kanssa työskenneltiin ammatillisen koulutuksen digivision äärellä. Osallistujilta kerättiin ensin ajatuksia siitä, miten johto voisi tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Vastauksista koostuvaa sanapilveä pääsee kurkkaamaan tästä linkistäLinkki avautuu uuteen välilehteen.. Sen jälkeen pyydettiin kuvittelemaan, millaista opiskelu on ammatillisessa koulutuksessa 2030. Voit katsoa vastauksia täältäLinkki avautuu uuteen välilehteen..

Pienryhmissä pohdittiin ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden visiota datan, uusien kyvykkyyksien ja etiikan näkökulmasta eri roolien kautta. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin työelämän, ja sitä kautta ammatillisen koulutuksen, uudistumisen tarpeet. Teknologian ripeä kehitys haastaa niin opiskelijoita kuin opetus- ja ohjaushenkilöstöä, koulutuksen järjestäjiä ja oppimisteknologiayrityksiä ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita ja mahdollisuuksia. Pienryhmien vastauksia pääsee tutkailemaan tarkemmin tästä linkistäLinkki avautuu uuteen välilehteen..

Osallistujat ottivat kantaa paneelikeskustelun väittämiin

Teemu Arina esitteli tekoälyn tulevaisuutta

Väliseminaarin loppupuheenvuorossa digitalisuuden asiantuntija, tietokirjailija ja biohakkeri Teemu Arina jakoi näkemyksiään oppimisen, työn, johtamisen ja olemisen tulevaisuudesta. Esityksessä käytiin läpi menneisyyden visioita ja hahmoteltiin tulevaisuutta leikittelemällä tekoälyn mahdollisuuksilla.

Meidän tulee osata ulkoistaa osa tehtävistä tekoälylle, ja sen hallitseminen tulee jatkossa ratkaisemaan kilpailukyvyn työmarkkinoilla. Sen sijaan, että pyrkisimme estämään tekoälyn ja datan käytön esimerkiksi kouluissa, Arina kehottaakin oppijoita opettelemaan lunttaamisen taidon.

“Opettele lunttaamaan!” -Teemu Arina

Päivän puheenvuorot ja keskustelut antoivat paljon uutta ajateltavaa tekoälyn, datan ja oppimisanalytiikan mahdollisuuksista ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.

Kiitos onnistuneesta päivästä osallistujille ja kanssajärjestäjille!

KARKKI-, Digiosaava- ja OA-hankkeiden logot. Tieto-osaava-logo.

karkki.info
digiosaava.fi
oahanke.fi
tietoosaava.fi

Teksti: Janne Turtiainen ja Emilia Tapio

Oppimisanalytiikan visiointia digioppimisen areenalla

OA-hanke toimi johdattelijana ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan käyttömahdollisuuksiin Digioppimisen areenalla. Hanke järjesti tapahtumassa Oppimisanalytiikka ammatillisessa koulutuksessa -työpajan 30.11.2022. Työpajassa osallistujat pohtivat ryhmäkeskusteluna oppimisanalytiikan käyttökohteita ja tulevaisuutta, siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja millainen tieto on tulevaisuudessa tarpeellista ammatillisessa koulutuksessa.

Digioppimisen areenalla 30.11.-1.12.2022 keräännyttiin live- ja etätapaamisten välityksellä rohkeasti ja vaikuttavasti visioimaan digitaalista pedagogiikkaa. Opetushallituksen järjestämässä tilaisuudessa teemoja olivat mm. digitalisaation johtaminen, digivisio ja oppimisanalytiikan hyödyntäminen.

Keskiviikon ohjelmassa heräteltiin ajatuksia ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan ja oppimisen yhteiskehittämisen näkökulmista. OA-hanke oli mukana vetämässä yhtä työpajaa. Työpajan aiheena oli oppimisen arkkitehtuuri ammatillisessa koulutuksessa. Siinä kuulijat aiheeseen johdatti projektipäälliköt Mari Mulari ja Hannele Häyhä Stadin ammatti- ja aikuisopistosta sekä ICT-hankepäällikkö Pasi Silander Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Oppimisanalytiikka herätti vilkasta keskustelua työpajassa

Työpajassa osallistujat pääsivät teemoittain syventymään aiheeseen ja ryhmäkeskusteluna pohtimaan oppimisanalytiikan tuomia mahdollisuuksia ja velvollisuuksia osana opetuksen järjestämistä.

Työpajan teemat olivat:

  1. oppimisanalytiikan käyttökohteet ja tulevaisuus,
  2. tulevat datatarpeet, mikä tieto on tulevaisuudessa merkityksellistä ammatillisessa koulutuksessa ja
  3. datan ja oppimisanalytiikan eettisiä kysymyksiä.

Voit lukea keskustelun kaikki tuotokset täältäLinkki avautuu uuteen välilehteen.

Keskustelussa nousi esille käyttökohteiden moninaisuus tulevaisuudessa. Oppimisanalytiikalla pystytään tulevaisuudessa tukemaan opiskelumotivaatiota ja henkilökohtaisia oppimispolkuja, sekä myös seurata tavoitteita ja omien opintojen kehittymistä.

Opetuksen järjestäjälle oppimisanalytiikka voi mahdollistaa signaalit, joiden avulla esimerkiksi opiskelijan tuen tarve voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Analytiikalla voidaan myös tuottaa tietoa vaihtoehdoista, joilla voidaan kehittää opetusmateriaaleja tai oppimisympäristöä. Oppimisanalytiikka voi siten tulevaisuudessa mahdollistaa yksilöllisen oppimisen ja ohjauksen. Tähän päästäkseen tulisi ratkaista, millaista dataa on tarpeen kerätä ja miten sitä voi hyödyntää oikeaoppisesti.

Oppimisanalytiikassa oikean datan kerääminen, eettisyys ja tietoturvallisuus korostuu

Yleisesti ajateltuna dataa voidaan käyttää

  • johtamisen ja opetuksen järjestämisen tukena,
  • luomaan toimintatapoja ja
  • tuottamaan ennakoivasta tarpeisiin perustavasta datasta.

Tieto mitä kerätään voi keskustelussa syntyneiden visioiden mukaan ennaltaehkäisevästi kertoa oppijan syrjäytymisvaarasta tai kertoa työturvallisuuteen liittyvistä signaaleista.

Dataa voi myös olla tarpeen kerätä oppijan tai opiskeluryhmän hyvinvointiin ja työssäoppimiseen liittyvistä asioista sekä käytännön asioista. Dataa voidaan kerätä myös siitä, mitä oppija kokee tarpeelliseksi opintojen eri vaiheissa, kuten työssäoppimisjakson alussa. Myös jo valmistuneelta voidaan kerätä dataa, mihin asioihin olisi kaivannut tietoa opintojen aikana.

Kerätty data ja sen analysointi voi siten mahdollistaa oikea-aikaisen ja ennakoivan toimintamallin auttaa oppijaa. Toisaalta on myös hyvä määritellä mikä on ns. turhaa tietoa, eli tarvittavan datan suhteen tulisi keskittyä olennaiseen ja siihen, mikä on tarpeellista opetuksen järjestämisen näkökulmasta.

Datan keräämisessä ja hyödyntämisessä on tärkeä tiedostaa, että tietoturvallisuus- ja tietosuoja sekä lait asettavat raamit sille, mitä voidaan kerätä ja miten sitä voidaan hyödyntää. Eettisesti ajatellen oppimisanalytiikan hyödyntäminen ei saisi johtaa oppijoiden eriarvoistumiseen tai luokitteluun. Samalla työpajan ryhmäkeskustelussa heräsi myös pohdintoja siitä, miten läpinäkyvyys tiedon keruussa toteutetaan ja mitä tietoa käytetään.

Pohdintaa herättää myös, kuka kerätyn tiedon omistaa ja miten varmistetaan, että tätä tietoa käytetään oppijan edun mukaisesti. Täytyy myös pohtia, mikä rooli opettajalla on, jos havaitaan ettei oppijan opinnot etene saadun datan perusteella.

Selvää onkin, että oppimisanalytiikka voi mahdollistaa kokonaan uuden pelikentän tuoda yksilöllistä ohjausta ja tukea opiskelijoille sekä hyötyä opettajille. Siihen kuitenkin liittyy paljon kokonaisvaltaista työtä ja ratkaistavaa ennen kuin pääsemme maaliin saakka.

Teksti: Janne Turtiainen
Kuvat: Pexels.com