Avainsana-arkisto: pienryhmätyöskentely

Kriittinen datalukutaito ja tekoälyn käyttö puhuttivat OA-hankkeen väliseminaarissa

OA-, Digiosaava- ja KARKKI-hankkeiden yhteinen väliseminaari 19.4.2023 sisälsi tulevaisuuteen katsovia puheenvuoroja, kiinnostavia keskusteluja ja osallistavaa työskentelyä. Nimekkäät puhujat, futuristi Elina Hiltunen ja digitalisaation asiantuntija Teemu Arina, esittelivät mielenkiintoisia esimerkkejä teknologian vaikutuksista koulutuksen lähitulevaisuuteen. Paneelikeskustelut herättivät kysymyksiä mm. tekoälyn etiikasta, ja iltapäivän työpajoissa osallistujat pääsivät luomaan ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuudenkuvaa.

Väliseminaari järjestettiin hybridinä Aulangolla ja verkossa

Ammatillisen koulutuksen digivisiota pohdittiin ITK-päivien yhteydessä kolmen hankkeen yhteisessä työpajassa, Oppimisanalytiikka ja dataosaaminen ammatillisessa koulutuksessa. Järjestävien hankkeiden lisäksi paikalla oli myös yhteistyöhanke Tieto-osaavan edustajia.

Hämeenlinnan hotelli Scandic Aulangon tilat tarjosivat hyvät puitteet suurelle yleisölle, joka koostui koulutusten järjestäjistä, oppimis- ja opetusteknologiayrityksien edustajista sekä koulutuksen asiantuntijoista ja hanketyöntekijöistä.

Lähitilaisuuden paikat varattiin loppuun useampi viikko ennen ilmoittautumisen päättymistä, ja 120 henkilön konferenssisali olikin ääriään myöten täynnä. Lisäksi lähes 150 osallistujaa hyödynsi mahdollisuutta osallistua tilaisuuteen verkon välityksellä.

Elina Hiltunen johdatteli ennakoinnin maailmaan

Päivän avasi futuristi Elina Hiltunen tarjoamalla kolme avainta tulevaisuuteen. Näitä ovat ennakointi, innovointi ja kommunikointi. Vaikka kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, tulevaisuusajattelulla voidaan ennakoida pidemmän aikajakson tarpeita.

Megatrendien tunnistamisen lisäksi on tärkeää tunnistaa myös heikkoja signaaleja. Ne voivat olla ilmiselviä, mutta huomiotta jätettyjä mahdollisuuksia tai uhkia. Hiltusen sanoin, ennakointi ei tuo vastauksia tulevaisuudesta vaan kysymyksiä – kysymykset auttavat meitä varautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin.

Futuristi Elina Hiltunen (kuva: TTS & Digiosaava)

Paneelikeskustelun väittämät jakoivat näkemyksiä

Ennakoinnista siirryttiin seuraamaan paneelikeskustelua ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Panelistit ja osallistujat ottivat kantaa fasilitoija Pasi Silanderin nostamiin kysymyksiin, kuten ajatteleeko tietokone, ja miten datan, tekoälyn ja oppimisanalytiikan käyttö muuttaa oppimista?

Paneelikeskustelussa pohdittiin, että jokaisen tulisi myös henkilökohtaisesti pohtia omaa suhdettaan teknologiaan, ja sen tuomiin hyötyihin ja uhkiin. Tekoälyn tulkitsemiseen tarvitaan myös jatkossa ihmistä. Kriittinen datanlukutaito sekä kyky käyttää tekoälyä ja oppimisanalytiikkaa nousevatkin tärkeiksi tulevaisuudentaidoiksi.

Iltapäivällä luotiin herätteitä ammatillisen koulutuksen digivisioon

Aamupäivän puheenvuoron ja paneelikeskustelun jälkeen lähi- ja etäosallistujien kanssa työskenneltiin ammatillisen koulutuksen digivision äärellä. Osallistujilta kerättiin ensin ajatuksia siitä, miten johto voisi tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Vastauksista koostuvaa sanapilveä pääsee kurkkaamaan tästä linkistäLinkki avautuu uuteen välilehteen.. Sen jälkeen pyydettiin kuvittelemaan, millaista opiskelu on ammatillisessa koulutuksessa 2030. Voit katsoa vastauksia täältäLinkki avautuu uuteen välilehteen..

Pienryhmissä pohdittiin ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden visiota datan, uusien kyvykkyyksien ja etiikan näkökulmasta eri roolien kautta. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin työelämän, ja sitä kautta ammatillisen koulutuksen, uudistumisen tarpeet. Teknologian ripeä kehitys haastaa niin opiskelijoita kuin opetus- ja ohjaushenkilöstöä, koulutuksen järjestäjiä ja oppimisteknologiayrityksiä ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita ja mahdollisuuksia. Pienryhmien vastauksia pääsee tutkailemaan tarkemmin tästä linkistäLinkki avautuu uuteen välilehteen..

Osallistujat ottivat kantaa paneelikeskustelun väittämiin

Teemu Arina esitteli tekoälyn tulevaisuutta

Väliseminaarin loppupuheenvuorossa digitalisuuden asiantuntija, tietokirjailija ja biohakkeri Teemu Arina jakoi näkemyksiään oppimisen, työn, johtamisen ja olemisen tulevaisuudesta. Esityksessä käytiin läpi menneisyyden visioita ja hahmoteltiin tulevaisuutta leikittelemällä tekoälyn mahdollisuuksilla.

Meidän tulee osata ulkoistaa osa tehtävistä tekoälylle, ja sen hallitseminen tulee jatkossa ratkaisemaan kilpailukyvyn työmarkkinoilla. Sen sijaan, että pyrkisimme estämään tekoälyn ja datan käytön esimerkiksi kouluissa, Arina kehottaakin oppijoita opettelemaan lunttaamisen taidon.

“Opettele lunttaamaan!” -Teemu Arina

Päivän puheenvuorot ja keskustelut antoivat paljon uutta ajateltavaa tekoälyn, datan ja oppimisanalytiikan mahdollisuuksista ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.

Kiitos onnistuneesta päivästä osallistujille ja kanssajärjestäjille!

KARKKI-, Digiosaava- ja OA-hankkeiden logot. Tieto-osaava-logo.

karkki.info
digiosaava.fi
oahanke.fi
tietoosaava.fi

Teksti: Janne Turtiainen ja Emilia Tapio

Lisääkö oppimisanalytiikka opiskelijan motivaatiota?

Noin 80 ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan kehittäjää kokoontui lokakuussa 2022
webinaariin, jossa esiteltiin oppimisanalytiikan nykytila. eOppimiskeskuksen laatiman kirjallisuuskatsauksen näkökulmina olivat ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen. Webinaarissa käsiteltiin sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusta ja kirjallisuutta.

Ari-Matti Auvinen ja Leena Vainio eOppimiskeskuksesta kertoivat, että kirjallisuuskatsausta
laajennetaan edelleen ja se julkaistaan tällä verkkosivulla keväällä 2023.

Kirjallisuuskatsauksesta julkaistiin webinaarin yhteydessä tiivistelmä ja se on löydettävissä hankkeen materiaaleista. eOppimiskeskuksen osalta työ jatkuu ja kirjallisuuskatsausta laajennetaan vielä kattavammaksi nykytilan kuvaukseksi kartoittamalla ammatillisessa koulutuksessa jo käytössä olevien oppimisanalytiikan ratkaisuja. Lopullisessa muodossaan tämä taustaselvitys julkaistaan keväällä 2023.

Webinaarin aikana keskusteltiin pienryhmissä oppimisanalytiikan käytöstä ja siihen liittyvistä tarpeista. Keskustelijat näkivät, että oppimisanalytiikka hyödyttää eniten opettajia ja opiskelijoita, ei niinkään esimerkiksi huoltajia. Esille nousi vahva toive siitä, että oppimisanalytiikan keinoilla saataisiin nostettua opiskelijoiden motivaatiota. Osallistujat jäivät odottamaan ratkaisuja siihen, miten henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman eli HOKS:in seurantaa voidaan tukea oppimisanalytiikan keinoin.

Teksti:
Tuija Mäkinen, Tredu ja Piia Kovalainen, Varia

Sanapilvi oppimisanalytiikkaan liittyvistä aiheista.

Yllä olevan sanapilvi-kuvan tekstivastine:

Sanapilvessä on aiheita, jotka webinaariin osallistuneet liittävät oppimisanalytiikkaan. Aiheet ovat:

  • motivaatio
  • yksilölliset oppimiskokemukset
  • sosiaaliset taidot
  • reflektointitaito
  • oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä
  • opettajan ohjaustaidot
  • oppimisen tapa
  • selkeys oppimisen haasteet
  • tukitarpeet
  • ajankäyttö
  • tuen tarpeet
  • keskittymiskyky
  • opiskelumotivaatio
  • oppimisen edistyminen
  • suositusten määrä
  • oppimiskyky
  • etenemisen vaiheet
  • johtamisen tuki