Oppimisanalytiikka tukee pedagogisesti viisasta päätöksentekoa ja esimerkiksi helpottaa mahdollisten tukitoimien tarpeen havaitsemista. Tietojohtamisella voidaan taas parantaa toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa tavoitteita asetettaessa, toiminnan johtamisessa sekä tavoitteiden ja tulosten seurannassa.
”Tieto on informaatiota, jolla on konteksti johonkin asiaan. Tietämys on tiedon ja datan tulkitsemista ja soveltamista. Tavoitteena on siis pyrkiä datasta viisauteen, jolloin tiedon ja tietämyksen käyttö on päätöksenteon, johtamisen ja arvioinnin apuna” -kertovat videoblogin tekijät Hanna Nurmi ja Marja Gran koulutuskeskus Salpauksesta.
Millaisia kysymyksiä, haasteita tai kehittämiskohteita pedagogisessa tietojohtamisessa voi olla? Katso video ja johdata itsesi tietojohtamisen maailmaan!
Lähteet:
Tietojohtamisella tulevaisuuden koulutusorganisaatioon – näkökulmia ammatillisen koulutuksen tieto-ohjautuvaan kehittämiseen: https://aoe.fi/#/materiaali/2772
OA-hanke toimi johdattelijana ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan käyttömahdollisuuksiin Digioppimisen areenalla. Hanke järjesti tapahtumassa Oppimisanalytiikka ammatillisessa koulutuksessa -työpajan 30.11.2022. Työpajassa osallistujat pohtivat ryhmäkeskusteluna oppimisanalytiikan käyttökohteita ja tulevaisuutta, siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja millainen tieto on tulevaisuudessa tarpeellista ammatillisessa koulutuksessa.
Digioppimisen areenalla 30.11.-1.12.2022 keräännyttiin live- ja etätapaamisten välityksellä rohkeasti ja vaikuttavasti visioimaan digitaalista pedagogiikkaa. Opetushallituksen järjestämässä tilaisuudessa teemoja olivat mm. digitalisaation johtaminen, digivisio ja oppimisanalytiikan hyödyntäminen.
Keskiviikon ohjelmassa heräteltiin ajatuksia ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan ja oppimisen yhteiskehittämisen näkökulmista. OA-hanke oli mukana vetämässä yhtä työpajaa. Työpajan aiheena oli oppimisen arkkitehtuuri ammatillisessa koulutuksessa. Siinä kuulijat aiheeseen johdatti projektipäälliköt Mari Mulari ja Hannele Häyhä Stadin ammatti- ja aikuisopistosta sekä ICT-hankepäällikkö Pasi Silander Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.
Oppimisanalytiikka herätti vilkasta keskustelua työpajassa
Työpajassa osallistujat pääsivät teemoittain syventymään aiheeseen ja ryhmäkeskusteluna pohtimaan oppimisanalytiikan tuomia mahdollisuuksia ja velvollisuuksia osana opetuksen järjestämistä.
Työpajan teemat olivat:
oppimisanalytiikan käyttökohteet ja tulevaisuus,
tulevat datatarpeet, mikä tieto on tulevaisuudessa merkityksellistä ammatillisessa koulutuksessa ja
Keskustelussa nousi esille käyttökohteiden moninaisuus tulevaisuudessa. Oppimisanalytiikalla pystytään tulevaisuudessa tukemaan opiskelumotivaatiota ja henkilökohtaisia oppimispolkuja, sekä myös seurata tavoitteita ja omien opintojen kehittymistä.
Opetuksen järjestäjälle oppimisanalytiikka voi mahdollistaa signaalit, joiden avulla esimerkiksi opiskelijan tuen tarve voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Analytiikalla voidaan myös tuottaa tietoa vaihtoehdoista, joilla voidaan kehittää opetusmateriaaleja tai oppimisympäristöä. Oppimisanalytiikka voi siten tulevaisuudessa mahdollistaa yksilöllisen oppimisen ja ohjauksen. Tähän päästäkseen tulisi ratkaista, millaista dataa on tarpeen kerätä ja miten sitä voi hyödyntää oikeaoppisesti.
Oppimisanalytiikassa oikean datan kerääminen, eettisyys ja tietoturvallisuus korostuu
Yleisesti ajateltuna dataa voidaan käyttää
johtamisen ja opetuksen järjestämisen tukena,
luomaan toimintatapoja ja
tuottamaan ennakoivasta tarpeisiin perustavasta datasta.
Tieto mitä kerätään voi keskustelussa syntyneiden visioiden mukaan ennaltaehkäisevästi kertoa oppijan syrjäytymisvaarasta tai kertoa työturvallisuuteen liittyvistä signaaleista.
Dataa voi myös olla tarpeen kerätä oppijan tai opiskeluryhmän hyvinvointiin ja työssäoppimiseen liittyvistä asioista sekä käytännön asioista. Dataa voidaan kerätä myös siitä, mitä oppija kokee tarpeelliseksi opintojen eri vaiheissa, kuten työssäoppimisjakson alussa. Myös jo valmistuneelta voidaan kerätä dataa, mihin asioihin olisi kaivannut tietoa opintojen aikana.
Kerätty data ja sen analysointi voi siten mahdollistaa oikea-aikaisen ja ennakoivan toimintamallin auttaa oppijaa. Toisaalta on myös hyvä määritellä mikä on ns. turhaa tietoa, eli tarvittavan datan suhteen tulisi keskittyä olennaiseen ja siihen, mikä on tarpeellista opetuksen järjestämisen näkökulmasta.
Datan keräämisessä ja hyödyntämisessä on tärkeä tiedostaa, että tietoturvallisuus- ja tietosuoja sekä lait asettavat raamit sille, mitä voidaan kerätä ja miten sitä voidaan hyödyntää. Eettisesti ajatellen oppimisanalytiikan hyödyntäminen ei saisi johtaa oppijoiden eriarvoistumiseen tai luokitteluun. Samalla työpajan ryhmäkeskustelussa heräsi myös pohdintoja siitä, miten läpinäkyvyys tiedon keruussa toteutetaan ja mitä tietoa käytetään.
Pohdintaa herättää myös, kuka kerätyn tiedon omistaa ja miten varmistetaan, että tätä tietoa käytetään oppijan edun mukaisesti. Täytyy myös pohtia, mikä rooli opettajalla on, jos havaitaan ettei oppijan opinnot etene saadun datan perusteella.
Selvää onkin, että oppimisanalytiikka voi mahdollistaa kokonaan uuden pelikentän tuoda yksilöllistä ohjausta ja tukea opiskelijoille sekä hyötyä opettajille. Siihen kuitenkin liittyy paljon kokonaisvaltaista työtä ja ratkaistavaa ennen kuin pääsemme maaliin saakka.
Olemme kuulleet vertauksen ’Data on uusi öljy’ monta kertaa ja todennäköisesti käyttäneet sitä joissain tilanteissa itsekin. Hienolta kuulostava heitto, mutta ei oikeastaan kestä tarkempaa tutkiskelua. Öljy on hupeneva luonnonvara, kuormittaa ympäristöä ja aiheuttaa valitettavasti monenlaisia konflikteja.
Data sen sijaan on aineetonta pääomaa, jonka määrä on kasvanut ja tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Ei datakaan ongelmatonta ole ja ihmiskuntana olemme vasta tietoaltaan reunalla hieman kastelemassa varpaita ja kokeilemassa, miltä tuntuu.
Dataan liitetään yleensä analytiikka ja laadukkaasta datasta on mahdollista tuottaa analytiikkaa, joka luo arvokasta tietoa ihmisten toiminnan tueksi. Tällä ajatuksella on lähdetty rakentamaan suomalaisittain sekä kansainvälisesti uraauurtavaa oppimisen analytiikan kehittämisohjelmaa ammatilliseen koulutukseen. Ohjelman tavoitteena on parantaa oppimisen edellytyksiä ja oppimistuloksia sekä edistää ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota.
Ohjelma on jaettu kahdeksaan työpakettiin, joiden sisältöjä tässä blogisarjassa kuvataan. Tervetuloa seuraamaan ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikkamatkaa!
Kirjoittaja Marianna Halonen Koordinaattori Helsingin kaupunki, Stadin AO
