Aihearkisto: Blogi

Yhteistyö OA- ja KARKKI-hankkeiden kesken edistää yhtenäisten käsitysten muodostamista  

Käynnissä on samanaikaisesti useampia laajoja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia ammatillisen koulutuksen digitalisaation kehittämishankkeita, ja esiin onkin noussut tarve hankkeiden väliselle yhteistyölle. 

OA- ja KARKKI-hankkeiden teemat linkittyvät tiiviisti toisiinsa 

OA-hankkeen kolmannen työpaketin aihe ”Tietovarannot ja -lähteet, datapisteet, yhteiset indikaattorit ja hajautettu big data” linkittyy tiiviisti KARKKI-hankkeen (Kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen) tietoarkkitehtuuria käsittelevän neljännen työpaketin työskentelyyn, minkä vuoksi OA-hankkeen työpaketissa seurataan erityisen tiiviisti KARKKI-hankkeen etenemistä.  

OA-hankkeesta on tuotu oppimisanalytiikan näkökulmaa käsitemallien muodostamiseen 

Syksyllä järjestettiin useampi yhteinen työpaja, joissa OA-hankkeesta osallistuttiin tietoarkkitehtuuria työstävän työpaketin käsitemallinnuspalavereihin. Käsitemallinnuksen tarkoitus on muodostaa malli keskeisistä käsitteistä ja niiden välisistä yhteyksistä osana tietoarkkitehtuuria. Yhteisissä palavereissa käsiteltiin erityisesti oppimisanalytiikan näkökulmasta kiinnostavia käsitemalleja, joihin sisältyi muun muassa koulutuksen toteuttamiseen, tutkintorakenteeseen ja osaamisen hankkimiseen eri oppimisympäristöissä liittyvää käsitteistöä. Jo aiemmin hankkeiden välillä on ollut yhteistyötä muun muassa päätietoryhmien kartoittamisessa. 

Käsitemallinnuksesta KARKKI-hankkeen kanssa on tähän mennessä haettu apua esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mallintamiseen osana tutkintorakenteen, koulutuksen toteuttamisen ja digitaalisten oppimisympäristöjen käsitteistöä. Opintojen etenemisen ja muiden muuttujien seuraaminen osaamistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten tasolla voisi olla yksi tapa lisätä yhdenmukaisuutta datan keräämisessä ammatillisessa koulutuksessa. Tällä tavoin voitaisiin myös päästä lähemmäs yksittäisten oppimistapahtumien analysointia. Ylipäätään yhteinen käsite- ja tietomalli mahdollistaisi oppimistilanteisiin liittyvien muuttujien laajemman analyysin, kun data voitaisiin liittää yhteiseen käsitemalliin ja kontekstiin. 

Yhteistyön tarve jatkuu edelleen 

KARKKI-hankkeen Tietoarkkitehtuuri-työpaketissa on edetty nyt tietomallinnukseen ja sanastotyöhön, mistä nousee taas uusia yhteistyökohtia OA-hankkeen kanssa. OA-hankkeen työpaketissa kolme käsiteltävien datapisteiden ja indikaattorien hahmottaminen osaksi ammatillisen koulutuksen tietoarkkitehtuuria auttaa selventämään ja yhdenmukaistamaan hankkeiden lopputuotoksia.  

Kaiken kaikkiaan yhteistyö on osoittautunut tärkeäksi ja hyödylliseksi molemmille hankkeille. OA-hankkeessa toivotaankin hankkeiden välisen yhteistyön jatkuvan tiiviinä!  

Lisätietoa KARKKI-hankkeesta löydät alla olevasta linkistä: 
Karkki-hanke | Kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen 

Kriittinen datalukutaito ja tekoälyn käyttö puhuttivat OA-hankkeen väliseminaarissa

OA-, Digiosaava- ja KARKKI-hankkeiden yhteinen väliseminaari 19.4.2023 sisälsi tulevaisuuteen katsovia puheenvuoroja, kiinnostavia keskusteluja ja osallistavaa työskentelyä. Nimekkäät puhujat, futuristi Elina Hiltunen ja digitalisaation asiantuntija Teemu Arina, esittelivät mielenkiintoisia esimerkkejä teknologian vaikutuksista koulutuksen lähitulevaisuuteen. Paneelikeskustelut herättivät kysymyksiä mm. tekoälyn etiikasta, ja iltapäivän työpajoissa osallistujat pääsivät luomaan ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuudenkuvaa.

Väliseminaari järjestettiin hybridinä Aulangolla ja verkossa

Ammatillisen koulutuksen digivisiota pohdittiin ITK-päivien yhteydessä kolmen hankkeen yhteisessä työpajassa, Oppimisanalytiikka ja dataosaaminen ammatillisessa koulutuksessa. Järjestävien hankkeiden lisäksi paikalla oli myös yhteistyöhanke Tieto-osaavan edustajia.

Hämeenlinnan hotelli Scandic Aulangon tilat tarjosivat hyvät puitteet suurelle yleisölle, joka koostui koulutusten järjestäjistä, oppimis- ja opetusteknologiayrityksien edustajista sekä koulutuksen asiantuntijoista ja hanketyöntekijöistä.

Lähitilaisuuden paikat varattiin loppuun useampi viikko ennen ilmoittautumisen päättymistä, ja 120 henkilön konferenssisali olikin ääriään myöten täynnä. Lisäksi lähes 150 osallistujaa hyödynsi mahdollisuutta osallistua tilaisuuteen verkon välityksellä.

Elina Hiltunen johdatteli ennakoinnin maailmaan

Päivän avasi futuristi Elina Hiltunen tarjoamalla kolme avainta tulevaisuuteen. Näitä ovat ennakointi, innovointi ja kommunikointi. Vaikka kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, tulevaisuusajattelulla voidaan ennakoida pidemmän aikajakson tarpeita.

Megatrendien tunnistamisen lisäksi on tärkeää tunnistaa myös heikkoja signaaleja. Ne voivat olla ilmiselviä, mutta huomiotta jätettyjä mahdollisuuksia tai uhkia. Hiltusen sanoin, ennakointi ei tuo vastauksia tulevaisuudesta vaan kysymyksiä – kysymykset auttavat meitä varautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin.

Futuristi Elina Hiltunen (kuva: TTS & Digiosaava)

Paneelikeskustelun väittämät jakoivat näkemyksiä

Ennakoinnista siirryttiin seuraamaan paneelikeskustelua ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Panelistit ja osallistujat ottivat kantaa fasilitoija Pasi Silanderin nostamiin kysymyksiin, kuten ajatteleeko tietokone, ja miten datan, tekoälyn ja oppimisanalytiikan käyttö muuttaa oppimista?

Paneelikeskustelussa pohdittiin, että jokaisen tulisi myös henkilökohtaisesti pohtia omaa suhdettaan teknologiaan, ja sen tuomiin hyötyihin ja uhkiin. Tekoälyn tulkitsemiseen tarvitaan myös jatkossa ihmistä. Kriittinen datanlukutaito sekä kyky käyttää tekoälyä ja oppimisanalytiikkaa nousevatkin tärkeiksi tulevaisuudentaidoiksi.

Iltapäivällä luotiin herätteitä ammatillisen koulutuksen digivisioon

Aamupäivän puheenvuoron ja paneelikeskustelun jälkeen lähi- ja etäosallistujien kanssa työskenneltiin ammatillisen koulutuksen digivision äärellä. Osallistujilta kerättiin ensin ajatuksia siitä, miten johto voisi tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Vastauksista koostuvaa sanapilveä pääsee kurkkaamaan tästä linkistäLinkki avautuu uuteen välilehteen.. Sen jälkeen pyydettiin kuvittelemaan, millaista opiskelu on ammatillisessa koulutuksessa 2030. Voit katsoa vastauksia täältäLinkki avautuu uuteen välilehteen..

Pienryhmissä pohdittiin ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden visiota datan, uusien kyvykkyyksien ja etiikan näkökulmasta eri roolien kautta. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin työelämän, ja sitä kautta ammatillisen koulutuksen, uudistumisen tarpeet. Teknologian ripeä kehitys haastaa niin opiskelijoita kuin opetus- ja ohjaushenkilöstöä, koulutuksen järjestäjiä ja oppimisteknologiayrityksiä ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita ja mahdollisuuksia. Pienryhmien vastauksia pääsee tutkailemaan tarkemmin tästä linkistäLinkki avautuu uuteen välilehteen..

Osallistujat ottivat kantaa paneelikeskustelun väittämiin

Teemu Arina esitteli tekoälyn tulevaisuutta

Väliseminaarin loppupuheenvuorossa digitalisuuden asiantuntija, tietokirjailija ja biohakkeri Teemu Arina jakoi näkemyksiään oppimisen, työn, johtamisen ja olemisen tulevaisuudesta. Esityksessä käytiin läpi menneisyyden visioita ja hahmoteltiin tulevaisuutta leikittelemällä tekoälyn mahdollisuuksilla.

Meidän tulee osata ulkoistaa osa tehtävistä tekoälylle, ja sen hallitseminen tulee jatkossa ratkaisemaan kilpailukyvyn työmarkkinoilla. Sen sijaan, että pyrkisimme estämään tekoälyn ja datan käytön esimerkiksi kouluissa, Arina kehottaakin oppijoita opettelemaan lunttaamisen taidon.

“Opettele lunttaamaan!” -Teemu Arina

Päivän puheenvuorot ja keskustelut antoivat paljon uutta ajateltavaa tekoälyn, datan ja oppimisanalytiikan mahdollisuuksista ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.

Kiitos onnistuneesta päivästä osallistujille ja kanssajärjestäjille!

KARKKI-, Digiosaava- ja OA-hankkeiden logot. Tieto-osaava-logo.

karkki.info
digiosaava.fi
oahanke.fi
tietoosaava.fi

Teksti: Janne Turtiainen ja Emilia Tapio

Ruudunkaappaus Oppimisanalytiikka - pedagoginen tietojohtaminen videosta.

Oppimisanalytiikka tukee pedagogista tietojohtamista

Oppimisanalytiikka tukee pedagogisesti viisasta päätöksentekoa ja esimerkiksi helpottaa mahdollisten tukitoimien tarpeen havaitsemista. Tietojohtamisella voidaan taas parantaa toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa tavoitteita asetettaessa, toiminnan johtamisessa sekä tavoitteiden ja tulosten seurannassa.

”Tieto on informaatiota, jolla on konteksti johonkin asiaan. Tietämys on tiedon ja datan tulkitsemista ja soveltamista. Tavoitteena on siis pyrkiä datasta viisauteen, jolloin tiedon ja tietämyksen käyttö on päätöksenteon, johtamisen ja arvioinnin apuna” -kertovat videoblogin tekijät Hanna Nurmi ja Marja Gran koulutuskeskus Salpauksesta.

Millaisia kysymyksiä, haasteita tai kehittämiskohteita pedagogisessa tietojohtamisessa voi olla? Katso video ja johdata itsesi tietojohtamisen maailmaan!

Lähteet:

Tietojohtamisella tulevaisuuden koulutusorganisaatioon – näkökulmia ammatillisen koulutuksen tieto-ohjautuvaan kehittämiseen: https://aoe.fi/#/materiaali/2772

Sitran data pyramidi: https://www.sitra.fi/

Oppimisanalytiikan visiointia digioppimisen areenalla

OA-hanke toimi johdattelijana ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan käyttömahdollisuuksiin Digioppimisen areenalla. Hanke järjesti tapahtumassa Oppimisanalytiikka ammatillisessa koulutuksessa -työpajan 30.11.2022. Työpajassa osallistujat pohtivat ryhmäkeskusteluna oppimisanalytiikan käyttökohteita ja tulevaisuutta, siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja millainen tieto on tulevaisuudessa tarpeellista ammatillisessa koulutuksessa.

Digioppimisen areenalla 30.11.-1.12.2022 keräännyttiin live- ja etätapaamisten välityksellä rohkeasti ja vaikuttavasti visioimaan digitaalista pedagogiikkaa. Opetushallituksen järjestämässä tilaisuudessa teemoja olivat mm. digitalisaation johtaminen, digivisio ja oppimisanalytiikan hyödyntäminen.

Keskiviikon ohjelmassa heräteltiin ajatuksia ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan ja oppimisen yhteiskehittämisen näkökulmista. OA-hanke oli mukana vetämässä yhtä työpajaa. Työpajan aiheena oli oppimisen arkkitehtuuri ammatillisessa koulutuksessa. Siinä kuulijat aiheeseen johdatti projektipäälliköt Mari Mulari ja Hannele Häyhä Stadin ammatti- ja aikuisopistosta sekä ICT-hankepäällikkö Pasi Silander Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Oppimisanalytiikka herätti vilkasta keskustelua työpajassa

Työpajassa osallistujat pääsivät teemoittain syventymään aiheeseen ja ryhmäkeskusteluna pohtimaan oppimisanalytiikan tuomia mahdollisuuksia ja velvollisuuksia osana opetuksen järjestämistä.

Työpajan teemat olivat:

  1. oppimisanalytiikan käyttökohteet ja tulevaisuus,
  2. tulevat datatarpeet, mikä tieto on tulevaisuudessa merkityksellistä ammatillisessa koulutuksessa ja
  3. datan ja oppimisanalytiikan eettisiä kysymyksiä.

Voit lukea keskustelun kaikki tuotokset täältäLinkki avautuu uuteen välilehteen.

Keskustelussa nousi esille käyttökohteiden moninaisuus tulevaisuudessa. Oppimisanalytiikalla pystytään tulevaisuudessa tukemaan opiskelumotivaatiota ja henkilökohtaisia oppimispolkuja, sekä myös seurata tavoitteita ja omien opintojen kehittymistä.

Opetuksen järjestäjälle oppimisanalytiikka voi mahdollistaa signaalit, joiden avulla esimerkiksi opiskelijan tuen tarve voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Analytiikalla voidaan myös tuottaa tietoa vaihtoehdoista, joilla voidaan kehittää opetusmateriaaleja tai oppimisympäristöä. Oppimisanalytiikka voi siten tulevaisuudessa mahdollistaa yksilöllisen oppimisen ja ohjauksen. Tähän päästäkseen tulisi ratkaista, millaista dataa on tarpeen kerätä ja miten sitä voi hyödyntää oikeaoppisesti.

Oppimisanalytiikassa oikean datan kerääminen, eettisyys ja tietoturvallisuus korostuu

Yleisesti ajateltuna dataa voidaan käyttää

  • johtamisen ja opetuksen järjestämisen tukena,
  • luomaan toimintatapoja ja
  • tuottamaan ennakoivasta tarpeisiin perustavasta datasta.

Tieto mitä kerätään voi keskustelussa syntyneiden visioiden mukaan ennaltaehkäisevästi kertoa oppijan syrjäytymisvaarasta tai kertoa työturvallisuuteen liittyvistä signaaleista.

Dataa voi myös olla tarpeen kerätä oppijan tai opiskeluryhmän hyvinvointiin ja työssäoppimiseen liittyvistä asioista sekä käytännön asioista. Dataa voidaan kerätä myös siitä, mitä oppija kokee tarpeelliseksi opintojen eri vaiheissa, kuten työssäoppimisjakson alussa. Myös jo valmistuneelta voidaan kerätä dataa, mihin asioihin olisi kaivannut tietoa opintojen aikana.

Kerätty data ja sen analysointi voi siten mahdollistaa oikea-aikaisen ja ennakoivan toimintamallin auttaa oppijaa. Toisaalta on myös hyvä määritellä mikä on ns. turhaa tietoa, eli tarvittavan datan suhteen tulisi keskittyä olennaiseen ja siihen, mikä on tarpeellista opetuksen järjestämisen näkökulmasta.

Datan keräämisessä ja hyödyntämisessä on tärkeä tiedostaa, että tietoturvallisuus- ja tietosuoja sekä lait asettavat raamit sille, mitä voidaan kerätä ja miten sitä voidaan hyödyntää. Eettisesti ajatellen oppimisanalytiikan hyödyntäminen ei saisi johtaa oppijoiden eriarvoistumiseen tai luokitteluun. Samalla työpajan ryhmäkeskustelussa heräsi myös pohdintoja siitä, miten läpinäkyvyys tiedon keruussa toteutetaan ja mitä tietoa käytetään.

Pohdintaa herättää myös, kuka kerätyn tiedon omistaa ja miten varmistetaan, että tätä tietoa käytetään oppijan edun mukaisesti. Täytyy myös pohtia, mikä rooli opettajalla on, jos havaitaan ettei oppijan opinnot etene saadun datan perusteella.

Selvää onkin, että oppimisanalytiikka voi mahdollistaa kokonaan uuden pelikentän tuoda yksilöllistä ohjausta ja tukea opiskelijoille sekä hyötyä opettajille. Siihen kuitenkin liittyy paljon kokonaisvaltaista työtä ja ratkaistavaa ennen kuin pääsemme maaliin saakka.

Teksti: Janne Turtiainen
Kuvat: Pexels.com

Lisääkö oppimisanalytiikka opiskelijan motivaatiota?

Noin 80 ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan kehittäjää kokoontui lokakuussa 2022
webinaariin, jossa esiteltiin oppimisanalytiikan nykytila. eOppimiskeskuksen laatiman kirjallisuuskatsauksen näkökulmina olivat ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen. Webinaarissa käsiteltiin sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusta ja kirjallisuutta.

Ari-Matti Auvinen ja Leena Vainio eOppimiskeskuksesta kertoivat, että kirjallisuuskatsausta
laajennetaan edelleen ja se julkaistaan tällä verkkosivulla keväällä 2023.

Kirjallisuuskatsauksesta julkaistiin webinaarin yhteydessä tiivistelmä ja se on löydettävissä hankkeen materiaaleista. eOppimiskeskuksen osalta työ jatkuu ja kirjallisuuskatsausta laajennetaan vielä kattavammaksi nykytilan kuvaukseksi kartoittamalla ammatillisessa koulutuksessa jo käytössä olevien oppimisanalytiikan ratkaisuja. Lopullisessa muodossaan tämä taustaselvitys julkaistaan keväällä 2023.

Webinaarin aikana keskusteltiin pienryhmissä oppimisanalytiikan käytöstä ja siihen liittyvistä tarpeista. Keskustelijat näkivät, että oppimisanalytiikka hyödyttää eniten opettajia ja opiskelijoita, ei niinkään esimerkiksi huoltajia. Esille nousi vahva toive siitä, että oppimisanalytiikan keinoilla saataisiin nostettua opiskelijoiden motivaatiota. Osallistujat jäivät odottamaan ratkaisuja siihen, miten henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman eli HOKS:in seurantaa voidaan tukea oppimisanalytiikan keinoin.

Teksti:
Tuija Mäkinen, Tredu ja Piia Kovalainen, Varia

Sanapilvi oppimisanalytiikkaan liittyvistä aiheista.

Yllä olevan sanapilvi-kuvan tekstivastine:

Sanapilvessä on aiheita, jotka webinaariin osallistuneet liittävät oppimisanalytiikkaan. Aiheet ovat:

  • motivaatio
  • yksilölliset oppimiskokemukset
  • sosiaaliset taidot
  • reflektointitaito
  • oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä
  • opettajan ohjaustaidot
  • oppimisen tapa
  • selkeys oppimisen haasteet
  • tukitarpeet
  • ajankäyttö
  • tuen tarpeet
  • keskittymiskyky
  • opiskelumotivaatio
  • oppimisen edistyminen
  • suositusten määrä
  • oppimiskyky
  • etenemisen vaiheet
  • johtamisen tuki

Data ei ole uusi öljy

Olemme kuulleet vertauksen ’Data on uusi öljy’ monta kertaa ja todennäköisesti käyttäneet sitä joissain tilanteissa itsekin. Hienolta kuulostava heitto, mutta ei oikeastaan kestä tarkempaa tutkiskelua. Öljy on hupeneva luonnonvara, kuormittaa ympäristöä ja aiheuttaa valitettavasti monenlaisia konflikteja.

Data sen sijaan on aineetonta pääomaa, jonka määrä on kasvanut ja tulee kasvamaan
räjähdysmäisesti. Ei datakaan ongelmatonta ole ja ihmiskuntana olemme vasta tietoaltaan reunalla hieman kastelemassa varpaita ja kokeilemassa, miltä tuntuu.

Dataan liitetään yleensä analytiikka ja laadukkaasta datasta on mahdollista tuottaa analytiikkaa, joka luo arvokasta tietoa ihmisten toiminnan tueksi. Tällä ajatuksella on lähdetty rakentamaan suomalaisittain sekä kansainvälisesti uraauurtavaa oppimisen analytiikan kehittämisohjelmaa ammatilliseen koulutukseen. Ohjelman tavoitteena on parantaa oppimisen edellytyksiä ja oppimistuloksia sekä edistää ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota.

Ohjelma on jaettu kahdeksaan työpakettiin, joiden sisältöjä tässä blogisarjassa kuvataan. Tervetuloa seuraamaan ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikkamatkaa!

Kirjoittaja
Marianna Halonen
Koordinaattori
Helsingin kaupunki, Stadin AO