Enemmän dataa – parempaa oppimisanalytiikkaa
Vuonna 2023 maailmassa tuotetaan arviolta 120 tsettatavua dataa. Kokoluokkaa hahmottaa se, että yksi tsettatavu sisältää noin 5000 biljoonan kirjan verran tietoa. Lukemaa voi verrata Googlen arvioon, että maailmassa oli vuonna 2010 julkaistu vajaat 130 miljoonaa painettua teosnimikettä kirjapainotaidon keksimisestä alkaen.
Data näkyy vahvasti myös oppilaitosten ja oppijoiden elämässä. Suorituksia pystytään arvioimaan yhä monipuolisemmin. Suurista datamassoista seulotaan tietoa päätöksenteon tueksi, ja oppimisprosesseja voidaan optimoida yksilöllisesti.
Tekoälyn huima kehittymisvauhti lisää osaltaan datankäyttömahdollisuuksia. Oppijoista ja heidän opinnoistaan kerättyä dataa ei välttämättä tulkitse enää vain ihminen, vaan päätelmiä voi tehdä oppiva automatiikka. Tekoäly pystyy myös ennakoimaan tehokkaasti ja tekemään päätelmiä hyvin ihmismäisesti.
Miten oppimisanalytiikan ja tekoälyn kehitystä voidaan käyttää parhaiten oppijoiden hyödyksi?
Kysymystä lähdettiin selvittämään OA-hankkeen työpaketissa 6, Oppimisanalytiikan etiikka ja lailliset kysymykset ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteena oli saada eväitä oppilaitosten tukemiseen analytiikan ja tekoälyn eettisessä käytössä.
Oppimisanalytiikkaan ja tekoälyyn liittyviä eettisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Kuka omistaa kerätyn datan? Miten läpinäkyvää analytiikka on? Miten varmistetaan, että dataa käsittelevät algoritmit ovat tasapuolisia?
On hyvä miettiä, kenen vastuulle analytiikan ja tekoälyn eettinen käyttö kuuluu, millaiset kehykset lainsäädännön tulisi asettaa ja mitkä asiat puolestaan ovat oppilaitosten ja oppijoiden kontolla?
Johtavana periaatteena eettisissä pohdinnoissa on oppijan etu. Tämän toteutumiseksi on huomioitava muun muassa se, miten varmistetaan oppijan yksityisyys, datan oikeellisuus, datan käsittelyn ja toiminnan läpinäkyvyys, syrjimättömyys, datan luotettavuus sekä tiedon hallinta.
Verkkopaneelissa eriteltiin oppimisanalytiikan ja tekoälyn käyttöön liittyviä hyötyjä ja riskejä
Oppimisanalytiikan eettisten kysymysten selvittämiseksi työpaketissa järjestettiin Delfoi-tulevaisuusmenetelmää hyödyntävä verkkopaneeli. Siinä asiantuntijat ottivat anonyymisti kantaa erilaisiin tulevaisuutta koskeviin väitteisiin ja pohtivat muun muassa niiden toteutumisen todennäköisyyttä ja merkittävyyttä.
Tutkimuksessa lähestyttiin tulevaisuutta eri näkökulmista. Panelistit esimerkiksi kommentoivat tulevaisuuskuvia, joissa oli erilaisia oppimisanalytiikkaan ja tekoälyn käyttöön liittyviä hyötyjä ja riskejä. Lisäksi pohdittiin yleisempien teknologian kehitykseen liittyvien ilmiöiden vaikutusta.
Kohdevuodeksi oli valittu 2030. Se on tarpeeksi kaukana, jotta nykyhetken tilanne ei pääse vaikuttamaan liiaksi, mutta tarpeeksi lähellä, jotta tulevaisuutta pystyy realistisesti pohtimaan.
Mitä tutkimuksessa havaittiin?
Paneeli oli hyödyistä hyvin yksimielinen. Oppimisprosessit pystytään kehityksen myötä henkilökohtaistamaan entistä paremmin. Myös tuen ja ohjauksen tarpeet saadaan näkyviin jo hyvin aikaisessa vaiheessa, jolloin hyödyt ovat suurimmat.
Riskejä käsitellessä mielipiteet hajaantuivat. Riskejä on, mutta niiden vaikutusta voidaan lieventää koulutuksen ja lainsäädännön kautta. Paljon riippuu myös siitä, millaiset vaikutusmahdollisuudet opettajilla ja oppilaitoksilla on kehitykseen.
Paneeli sälyttäisi varsin paljon vastuuta oppilaitoksille oppijan edun ja tietosuojan toteutumisen valvonnassa. Yksityisyyden hallinta puolestaan kuuluisi etupäässä oppijoille itselleen.
Tutkimus antoi vahvistusta näkemykselle, jonka mukaan oppimisanalytiikka ja tekoäly ovat oikein käytettyinä erittäin hyödyllisiä työkaluja, kunhan niiden riskit otetaan ajoissa huomioon.
Vastauksista löytyi paljon optimismia sen osalta, että oppimisanalytiikkaa pystytään käyttämään eettisesti oppijan hyödyksi. Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia oppijoiden yksilöllisten kykyjen huomioimiseen ja koulutuksen kehittämiseen tämän pohjalta.
Moni panelisti havaitsi oppimisanalytiikan pragmaattiset hyödyt, mutta nosti esiin opettajien jaksamisen sekä mahdollisuuden epäasialliseen käyttöön, jos etiikkaan ei kiinnitetä riittävää huomiota.
Jotta ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikkaa voidaan kehittää eettisesti, on löydettävä keinot, joilla eri teknologioiden ja menetelmien hyödyt saadaan käyttöön ja riskit vältettyä. Toimijoiden roolien ja vastuiden on oltava selkeät. Kaikkien on tehtävä yhdessä työtä, jotta päästään kohti toivottua, hyvää ja eettisesti kestävää tulevaisuutta.
Toni Stubin
Kirjoittaja on Metodix Oy:n toimitusjohtaja. Metodix Oy toteutti selvityksen oppimisanalytiikan eettisistä kysymyksistä OA-hankkeeseen.